Pääsivulle Asukkaat Talolista Ryhmäkuvia Koulukuvia Historiaa Lähihistoria Keittokirja Vieraskirja Linkkejä Muistelmia Kaunis Kiiskilä Info

Kiiskilän historia

Kiiskilän alue on ollut asuttu jo ennen kuin kirjoitettua tietoa alueen asukkaista on olemassa. Vuoden 1556 maakirjaan on merkitty Viipurin pitäjän Ingilän kylään neljä tilaa. Kahdelle isännälle on kirjattu sukunimikin: Kiiski ja Manni. Kiiski-nimisten tiedetään asuttaneen Kiiskilää aina 1700-luvun alkuun asti. Manni-nimi saattaa olla varhaisempi muoto Mannonen-nimestä. Tämä 1500-luvun Manni saattaa olla kiiskiläläisten Mannosten esi-isä. Tuon maakirjan kirjoittamisen aikoihin kylän nimi oli Ingilä. Myöhemmin rinnalle tuli nimi Kiiskilä ja aikaa myöten Ingilä-nimitys väistyi kokonaan.

aallot.gif (1K)

Kiiskilä, siis silloinen Ingilä oli jo melko suuri kylä tuolloin 1500-luvun puolivälissä. Alue lienee ollut asuttuna jatkuvasti tuosta 1500-luvun puolivälistä lähtien. Kovin suureksi ei kylän väkimäärä kuitenkaan kasvanut niiden kahden ensimmäisen vuosisadan aikana, joilta on asiakirjoja. Henkikirjaan vuodelta 1705 on kirjattu yhteensä yksitoista miestä ja kymmenen naista Kiiskilässä. Kun kylässä luonnollisesti oli joitakin vanhuksia ja lapsia, voitanee olettaa asukasmäärän yltäneen ainakin neljäänkymmeneen. Suuri Pohjan sota ja sitä seurannut vaikea aika verottivat kylän asukasmäärää. Ja niinpä 1723 on kylässä kirjattu asuvaksi vain seitsemän henkeä. Ja nyt on poikkeuksellisesti lapsetkin merkitty kirjoihin. Tuolloin 1720-luvulla Kiiskilässä oli kuusi taloa ja pian ne kaikki olivat asutettuja.

aallot.gif (1K)

Koiviston seurakunnasta on kirkonkirjoja alkaen vuodelta 1741. Silloin Kiiskilässä asui ainakin neljään sukuun kuuluvia. Nämä suvut ovat Havi, Hämäläinen, Kirppu ja Mannonen. Havi sukunimenä esiintyi Kiiskilässä vielä 1830-luvulla, mutta ei enää myöhemmin. Sen sijaan Havin tyttärien avioliitojen kautta suku kyllä jatkui Kiiskilässä aina toiseen maailmansotaan asti, vaikka nimi sukunimenä oli painunut unholaan. Talon nimenä Havi sen sijaan säilyi. Hämäläinen-nimisiä Kiiskilässä asui runsaasti vielä 1900-luvulla. Kirpun sukua Kiiskilässä asui jatkuvasti tuosta 1740-luvusta lähtien aina toiseen maailmansotaan asti. Sukunimenä Kirppu kuitenkin oli jo harvinainen, sillä useimmat sukuun kuuluvat olivat muuttaneet nimensä. Mannosen nimi oli säilynyt siirtyen 1700-luvun lopussa sukuun naidun vävyn kautta uudelle polvelle. Toinen Mannosen sukuhaara on ilmeisesti seurakunnan pappien toimesta saanut 1830-luvulla kirkonkirjaan nimen Peltonen. Näiden neljän suvun lisäksi Kiiskilässä oli jo ennen kirkonkirjojen alkua asunut myös Hyypiön sukuun kuuluvia. Ja myöhemmin 1700-luvulla Hyypiön suku palasi Kiiskilään pysyen Kiiskilän asukkaina jatkuvastikin. 1800-luvun alussa Kurkelasta muutti Haville Yrjö Kurki. Hänen jälkeläisensä muodostivat kuudennen suuren kiiskiläkäisen suvun aina toiseen maailmansotaan asti.

aallot.gif (1K)

Kaikki talot sijaitsivat 1700-luvun alkupuolella lähellä rantaa. Pellot olivat pieniä ja nekin lähellä taloja ja rantaa. Kaskiviljelyn väistyessä ja peltojen suuretessa uusia taloja rakennettiin kauemmas rannasta ja vanhoja asuinpaikkoja rannan lähellä jäi asumattomiksi. Kylän alue laajeni myös rannan suunnassa, kun Siikapaaden alue tuli joskus 1800-luvulla asutuksi.

aallot.gif (1K)

Ennen toista maailmansotaa Kiiskilä oli viereä kylä. Asukkaita oli lähes neljäsataa, jotka asuivat vähän alle 80:ssa taloudessa, useimmat omissa taloissaan. Tyypillistä kylän asukkaille oli monen eri ammatin hallinta. Työn sisältö määräytyi vuodenajan mukaan. Kylässä oli koulu, osuuskauppa ja työväentalo. Hengellinen ja seuratoiminta oli vilkasta.

Anna-Kaisa Siipi, 1999

aallot.gif (1K)